Kun Wilma-ohjeet ovat epäselviä vastuu kaatuu väärälle taholle
Wilman käyttö ja GDPR:n tulkinta kouluissa ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Muuramen tapaus avaa laajemman kysymyksen siitä, miten vastuut ja käytännöt on määritelty.
Opettajan työ ei rajoitu omaan luokkaan
Opettajan työ ei pysy oman luokan rajojen sisällä. Koulun arjessa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa on arvioitava oppilaiden turvallisuutta, toimintaa ja kokonaistilannetta. Tällaisissa tilanteissa Wilman tietojen tarkistaminen ei ole poikkeus, vaan normaalia työtä silloin, kun tilanne sitä edellyttää. Tätä ei mikään laki sellaisenaan kiellä.
GDPR:n näkökulmasta olennaista ei ole se, onko oppilas oma vai jonkun muun opettama, vaan se, onko tietojen katselu tarpeellista työtehtävän hoitamiseksi. Asetus kieltää perusteettoman uteliaisuuden, ei tilanteeseen perustuvaa arviointia, jota opettajan työ käytännössä vaatii. Tämä peruslähtökohta hämärtyy helposti, jos ohjeistus on epäselvää tai välttelevästi muotoiltua. Välttelevä ohjeistus ei anna opettajalle konkreettista tukea arjen tilanteisiin, vaan jättää vastuun ja riskin yksittäisen työntekijän kannettavaksi ilman selkeitä rajoja tai toimintamalleja.
Muuramen tapauksessa OAJ toi esiin olennaisen seikan. Ohjeet Wilman käytöstä olivat puutteelliset. Tämä ei ole poikkeus, vaan monessa koulussa arkipäivää. Kun työnantaja ei ole määritellyt käyttöoikeuksia, rooleja ja toimintatapoja riittävän selkeästi, opettaja joutuu tekemään tulkintoja yksin. Se on kohtuuton asetelma.
Lue OAJ:n uutinen Muuramen tapauksesta: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2025/oaj-puuttui-opettajan-varoituskuulemiseen-muuramessa/
Opettajaa ei pidä jättää arvailemaan, mitä hän saa katsoa
Käyttöoikeuksista ja tietojen näkyvyydestä vastaa rekisterinpitäjä eli koulutuksen järjestäjä. Tämä tarkoittaa myös vastuuta ohjeistuksesta ja koulutuksesta. Jos järjestelmä näyttää tietoa opettajalle, vastuu sen näkyvyydestä ei ole yksittäisellä opettajalla. Opettajaa ei pidä asettaa tilanteeseen, jossa hänen täytyy arvailla, mikä katselu on sallittua ja mikä ei, silloin kun tieto on jo teknisesti annettu näkyviin ja katselu liittyy työn hoitamiseen.
Muuramen tapaus osoittaa, miten ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun ohjeistus on puutteellista. OAJ:n mukaan opettajille ei ollut annettu selkeitä ohjeita Wilman käytöstä, ja tästä huolimatta seuraukset kohdistuivat yksittäisiin opettajiin. Tämä on kohtuuton asetelma. Vastuu ei voi siirtyä työntekijälle tilanteessa, jossa työnantaja ei ole täyttänyt omaa ohjaus ja koulutusvelvoitettaan.
Omassa työssäni näen saman ilmiön monilla muillakin toimialoilla. GDPR tulkitaan usein varmuuden vuoksi tiukemmin kuin laki edellyttää, koska virheitä pelätään. Lopputuloksena syntyy kieltoja ja rajoituksia, joita ei ole aidosti tarpeen kirjoittaa. Tämä ei paranna tietosuojaa, mutta se vaikeuttaa työn tekemistä ja siirtää vastuuta väärään suuntaan.
GDPR ei syntynyt kouluja varten, vaan digitalisaation ja kansainvälisen asioinnin tarpeisiin. Koulujen arjen haasteet ovat seurausta tulkinnoista, eivät asetuksen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Tätä keskustelua seuratessa herää myös huoli siitä, kuinka varovaisiksi opettajat on pakotettu. Kun tulkintavirheitä pelätään jatkuvasti, työn kuormittavuus kasvaa ja opettajan mahdollisuudet toimia tilanteissa kaventuvat. Tämä ei palvele oppilaiden turvallisuutta eikä opettajien jaksamista. Ylivarovainen tulkinta ei paranna tietosuojaa, mutta se vaikeuttaa käytännön työtä.
GDPR:n alkuperäinen tarkoitus oli vastata digitalisaation ja kansainvälisen toiminnan haasteisiin. Asetuksella haluttiin luoda yhteiset pelisäännöt sille, miten henkilötietoja käsitellään turvallisesti ja luotettavasti yli valtioiden rajojen, erityisesti yritystoiminnassa ja digitaalisessa asioinnissa. Koulut ja viranomaiset käsittelivät henkilötietoja jo ennen GDPR:ää muun lainsäädännön perusteella, eikä asetuksen tarkoitus ollut muuttaa opettajan perustehtävää tai tehdä arjen työstä epäselvää.
Tämänkaltaiset tapaukset osoittavat, että suurin riski ei ole yksittäinen opettaja, vaan epäselvät käytännöt. Selkeät ja realistiset ohjeet, toimivat käyttöoikeudet ja riittävä koulutus tukevat sekä tietosuojaa että koulun arkea paremmin kuin varmuuden vuoksi tehdyt rajoitukset. Vastuu kuuluu sinne, minne laki sen asettaa.
Terhi Isosomppi
Apu-Kameleontti
Kirjoitan tietosuojasta ja hallinnosta arjen työn ja rakenteiden näkökulmasta.